Pikapäivitys

Tänään on viimeinen ilta kun ollaan täällä nykyisessä kaverin kämpässä. Huomenna perjantaina muutetaan vihdoin vähän pysyvämpään kotiin! Vuokrattiin huone yhden tyypin asunnosta ja saadaan asua siellä aikalailla niin kauan kuin halutaan eli varmaan ainakin syyskuuhun asti! Se tyyppi ketä siellä asuu on tosi paljon poissa ja muissa kaupungeissa töissä eli kuulemma aika rauhassa saadaan olla :) Kämppä on tosi hieno, on isoa parveketta ja uima-allasta ja suloinen koira ja se on myös just mun työpaikan ja keskustan välissä eli lyhyt matka molempiin! Aloin muuten tekemään töitä 6 päivää viikossa eli tällä hetkellä ei paljoa muuta elämää ole. Tänään multa myös kysyttiin jos haluaisin tehdä tarjoilijan vuoroja kyseisessä paikassa; NO TODELLAKIN. Myös Eetu sai vihdoin töitä ja alkaa tekemään 5 päivää viikossa. Alkaa siis ihan kunnon arki ja elämä pikkuhiljaa ja vihdoin oma pysyvämpi koti. Tämä oli vähän tämmöinen kuulumisien ja uutisten päivitys ettei porukat siellä toisella puolella ruutua ihan huolestu :) 

21st birthday

Mä sain sunnuntaina illalla jonkun ruokamyrkytyksen ja olinkin tosi kipee koko yön ja maanantain. Olinkin jo ihan paniikissa että toivottavasti menee tiistaihin mennessä ohi sillä...

...täytin eilen tiistaina 21 vuotta! Päivä alkoi sillä, että Eetu toi mulle skumppaa, mansikoita, nutellaa ja croissantin sänkyyn :) Eetu oli ostanut itselleen kinkkucroissantin ja mulle voicroissantin. No tietysti se kinkkuversio päätyi mun lautaselle ja äkkiä tehtiin vaihto. Haukkasin mun vaihdettua croissanttia ja sieltäkin paljastui kinkkutäyte. Noh Eetu sai kaksi kinkkucroissanttia ja mä pärjäsin hyvin mansikoilla ja nutellalla :D 

Niinkuin kuvasta näkyy, sormi ehti käydä nutella purkissa ennen kuvan ottoa..... Paranin ruokamyrkytyksestä vielä maanantai-iltana eli tiistaina olin ihan terve :) 

Kunnon aamupalan jälkeen lähdin hierontaan jonka siis sain Eetulta lahjaksi. Tuli niin tarpeeseen tiskauspäivien jälkeen! En edes tiennyt että kämmenen ja sormien lihakset voi olla noin jumissa. Pienenkokoinen aasialaisnainen hyppäs oikeen mun päälle istumaan ja tuli semmonen kokovartalohieronta varpaista päänahkaan ja kasvoihin. Voimaa oli kun pienessä kylässä! 

Hieronnan jälkeen lähdettiin lounaalle ja kahveille waterfronttiin.

Illalla työkaveri tuli käymään lasillisella meidän luona ja sen jälkeen hän heitti meidät uudestaan waterfronttiin illalliselle. (Illallisravintola oli mulle yllätys) Eetu vei mut Chow nimiseen aasialaiseen ruokapaikkaan. Aika riski veto viedä mut paikkaan, jossa ei tarjota ollenkaan jälkiruokia !!??  Päästiin paikalle vasta lähemmäs klo 22.

Ruoka oli hyvää ja täyttävää. Paikan drinkkilista oli todella mielenkiintoinen ja olisin halunnut maistaa jotain, mutta paikka menikin jo kiinni joten suunnattiin kotiin nukkumaan.

Kotoa tuli myös lahjoja (taisiis kuvat lahjoista). Äidiltä muumitauluja, veljeltä muumimuki ja isäpuolelta ja velipuolilta muumimuki. Ai mitenniin muumifriikki !?

Mitä olen oppinut tähän mennessä?

Lähes 4 kuukautta oltu reissussa. 3 osavaltiota ja 3 kaupunkia nähty. Monta epätoivon hetkeä ja stressifinniä. Mitä on jäänyt käteen ja mitä olen huomannut itsestäni? Tässä vähän syvällisempää pohdintaa aiheesta.

1. Hetkessä eläminen

Mä olen aina ollut tosi kauhea stressaaja ja etukäteen suunnittelija. Listoja on väännetty ostoslistasta "mitä pakkaan mukaan" - listoihin. Saan ihan kaikesta tehtyä listoja! Ja mun on pakko aina tietää mitä tuleman pitää. Mulla on aina tullut hirveä ahdistus tietämättömyydestä! Tässä vois ajatella että mitä hittoa mä sitten oon tänne lähtenyt!? Mitään kehitystä ja kasvamista ei tapahdu oman mukavuusalueen sisällä. Onnistumiset ja eteenpäin pääseminen tapahtuu vasta, kun uskaltaa astua sen mukavuusalueen ulkopuolelle. Kun tarpeeksi monta kertaa menee tekemään jotain juttua sinne ulkopuolelle, se alkaa kohta kuulua mukavuusalueeseen ja se ei ole itselle enää niin iso ärsyke. Se on nimeltään kehitys. Täällä ollaan eletty päivä tai maksimissaan viikko kerrallaan tietämättä koska seuraavaksi tulee rahaa tilille tai missä seuraavaksi nukutaan. Jos olisin tässä matkassa yksin, en kyllä tietäisi miten päin olisin. Jos rehellisiä ollaan, olisin varmaan ensimmäisen stressihetken jälkeen lentänyt tuttuun ja turvalliseen Suomeen. Onneksi Eetu on ehkä rennoin ja lungein tyyppi kenet oon tavannut (niin hyvässä kun pahassa...) siinä missä mä stressaan 4vkoa etukäteen kämpän puuttumista Eetu rauhottelee ja sanoo että eihän tässä ole vielä edes kiire! Melkein kaikki meidän reissun onnenpotkut on tapahtunut ihan viimisillä hetkillä stressin ollessa käsinkosketeltavissa. Voitte vaan kuvitella mitä se on tehnyt mulle ja mun aivoille! Mutta tästä on ehkä jäänyt semmonen "kyllä kaikki järjestyy" - juttu päälle, enkä ainakaan stressaa enää 4 viikkoa etukäteen!

2. Minimalistisuus

Suomessa sorruin tosi helposti heräteostoksiin. Mulla oli ihan hyvä palkka töistä ja totuin nopeasti siihen elintasoon. Vaikka palkkaa tuli, niin monesti siitä ei kuitenkaan riittänyt ihan hirveesti säästöön. Ostin vaatteita, elektroniikkaa, sisustusjuttuja, kosmetiikkaa ja varmaan eniten meni ruokaan. Muutamia kertoja kotona mietin että miks ostin tän, hyvin olisin pärjännyt ilmankin. Muttakun se oli hieno ja mulla oli varaa siihen! Kun alettiin myydä meidän omaisuutta, päätin tehdä muutoksen kertaheitolla. En halua joskus 10 vuoden päästä olla se tyyppi, jolla on autotalli täynnä laatikoita, joista ei vaan osaa luopua. Pistinkin siis pois lähes kaiken! Yli kaks jätesäkkiä vaatteita myin ja varmaan saman verran meni hyväntekeväisyyteen. Pidin vaan ne vaatteet, joita käytän oikeasti usein. Sama homma tavaran kanssa. Myyntiin meni kaikki tilpehööri ja sähköisku-vatsalihaslaitteet ja muut joita en oston jälkeen varmaan kertaakaan käyttänyt. 

Reissuun pakatessa luin jutun, jossa käskettiin laittaa rinkkaan tulevat kamat sängylle. Sen jälkeen karsia pois puolet. Ja sen jälkeenkin vielä puolet ja pakata vaan se 1/4 alkukamoista. En todellakaan pystynyt siihen :D Mukaan lähti siis ihan sikana kamaa joita olin ihan varma tarvitsevani! Kuitenkin jo viikon Sydneilyn jälkeen lähetin paketin ylijäämävaatteita äidille. Nyt tuntuu että voisin tehdä ihan saman! Ainakin 8 vaatetta on semmosia, että voisi laittaa pois. Mulla on vakkarina muutama paita, shortsit ja hame joita tulee käytettyä lähes joka päivä. Joo kyllähän se välillä kyllästyttää laittaa aina ne samat vaatteet, mutta jos niillä kerran pärjään niin miksi ei! Vähemmän on aina vähemmän (kannettavaa rinkassa..) Uskon että Suomeen palatessa tää on yks asia mikä jää käytäntöön. Vähän sama myös kaiken ostamisen kanssa. Kun sitä rahaa ei ole, niin on pakko karsia kaikesta. Leikkasin hiukset itse, ostin ihan hirveen ruostekasa-pyörän, suunnittelen kauppaostokset ja syömiset etukäteen (okei en aina, edelleenkin se ruoka on mulla suurin rahareikä!) En osta mitään kosmetiikkaa tai muutakaan koska en täällä niitä tarvi. 

3. Kiitollisuus

Okei, mä olen aina osannut olla kiitollinen siitä mitä mulla on ja mitä oon saanut elämältä, ei siinä mitään. Mutta jotenkin täällä ollessa osaa olla VIELÄ enemmän kiitollinen kaikesta hyvästä ja nähdä ne asioiden positiiviset puolet. Vaikka olis tosi huono päivä ja ärsyttäis ja sattuis ja ihan mitä vaan, löytää aina ne onnellisuuden hippuset jostain!

4. Ennakkoluulottomuus

Suomessa jos olis netissä ilmotus että etsitään kämppäkavereita, maksaisin mitä vaan että saisin mielummin asua yksin kuin jonkun tuntemattoman kanssa! Täällä taas on ihan normaalia hankkia iso kämppä, josta vuokraa huoneita tuntemattomille tyypeille. Ja täällä ollessa se tuntuukin ihan normaalilta! Tässä just selailen nettiä ja etsiskelen potentiaalisia kämppävaihtoehtoja jatkoksi.. Mutta kyllä Suomessa se oma kämppä kuitenkin voittaa :D Mä en ole myöskään koskaan ollut mikään heittäytyjä. Päinvastoin, tykkään tutusta ja turvallisesta. Eetu taas on seikkailija ja muistan edellisellä reissulla kun haluttiin lähteä yksille. Mä aattelin ihan vaan mennä hotellista ulos ja ottaa ekan vastaantulevan kuppilan. Eetu oli siinä vaiheessa jo puhelin kädessä etsi kaikkein parhaiten suosituksia saaneen paikan joka oli ihan toisella puolella kaupunkia ja sinne oli sitten pakko päästä. Varmaan tunti meni matkaan ja sekoiluun ja eksymiseen ja neuvojen kyselyyn ja lopulta perille pääsyyn. Ja se oli ehdottomasti ihan sairaan upea paikka ja kokemus! Tää sama juttu on tapahtunut varmaan 100 kertaa ja joka ikinen kerta yksin ollessa olisin vaan mennyt siihen tuttuun/lähellä olevaan paikkaan. Oon tosi huono lähtemään kotoa mihinkään! 

5. Kompromissit

Joo okei, kyllähän niitä ihan normaalisti tuli Suomessakin tehtyä mutta täällä vielä enemmän. En tietenkään voi saada kaikkea mitä haluan eikä kaikki aina miellytä mutta meitä on tässä kaks tyyppiä matkustamassa yhdessä. Ihan kaikki tehdään yhdessä, ollaan neljän seinän sisällä yhdessä, käydään asioilla yhdessä jne. Ainoot hetket kun ollaan erossa on futistreenit ja kuntosali. Ja nyt kun mulla on töitä niin se. Kyllä me ollaan molemmat myönnetty että vähän alkaa tää paita-peppu juttu kyrpiä välillä mutta siis yllättävän hyvin ollaan tää aika vedetty :D Ihan hyvä että ollaan löydetty vähän omia juttuja mitä voi tehdä ihan yksinkin välillä. Mutta just ne kompromissit, välillä mennään johonkin mitä mä haluan tosi paljon ja taas vastapainoksi toisinpäin ja meillä se on toiminut tosi hyvin! Suomessa oli kavereita ja näin, niin oli helppoa vaan lähteä sinne omaan mielenkiinnonkohteeseen jonkun kanssa ketä se myös kiinnosti, mutta täällä lähdetään seuraksi koska tuskin yksin tulis lähdettyä. Voin muuten sanoa että tämmönen kahdestaan reissaaminen on aikamoinen koettelemus, mutta tässä sen näkee selviääkö oikeasti yhdessä vai alkaako rakoilla. Meillä ainakin on mennyt tosi hyvin yhteen enkä kyllä vaihtais matkakumppania mistään hinnasta<3

Darwin CBD

Nyt on au pair työt ohi ja muutettu Darwinin keskustaan. Meillä kävi ihan älytön tuuri kun Eetun kaverilla on kämppä täällä ja hän lähti kolmeksi viikoksi matkoille eli päästiin tänne! Toki voidaan olla täällä vaan se kolme viikkoa mutta on se parempi kun ei mitään! 

Viiminen lauttamatka Wagait Beachilta. Heippahei!

Parastahan tässä kämpässä on se, että tää on kattohuoneisto 26. kerroksessa ihan keskustassa :D ja itse kämppä on ihan mieletön!!

Vihdoin on oma kunnollinen keittiö. Ja se fakta että vihdoin asutaan yksin! Tammikuusta asti ollaan asuttu muiden ihmisten kanssa ja jaettu kaikki tilat jne. Nyt saadaan olla ihan lungisti yksin!

Ja nää näkymät. Voi vitsi että tähän ei kyllästy!

Meillä on myös uima-allas ja kuntosali vapaassa käytössä. Ihan kuin lomalla olis!

Oon niin innoissaan kun voi vihdoin kokata kunnon keittiössä kunnon ruokaa. Nam! Niissä paikoissa kun ollaan majottauduttu on kyllä ollut ihme käsityksiä ruuasta ja ruokailusta. Ihanaa kun vihdoin pääsee itse päättämään mitä ja milloin syödään.

Mä olen painanut viikonloppuisin työtä tiskarina yhdessä kiireisessä kahvila/lounaspaikassa. Ihan hirveetä duunia mutta hyvä palkka ja se palkka on nyt se jolla elän eli tiskaan 8h putkeen ilman sekunninkaan taukoa kauheessa nestehukassa kädet verellä (ihan oikeesti, sitä haavojen määrää!) ainakin niin kauan että löydän jotain muuta. Mutta työkokemus ja työ tämäkin vaikka ei sitä kyllä enempää pystyisi kuin se pari päivää viikossa.

Suomalainen vappu

Täällä Australiassakin vietetään vappua, eli maydayta. Meidän host perhe ei edes tiedä miksi sitä juhlitaan täällä, tai mitä vappu täällä edustaa eikä mitään perinteitäkään ole joten päätettiin pitää Suomi-vappu! Selitin mitä vappu suomessa tarkoittaa ja mitä kaikkea yleensä vappuna tehdään. Host äitihän on siis puoliksi Suomalainen vaikka ei suomea osaakkaan. Hänen isänsä on muuttanut 2-vuotiaana Australiaan, eli mitään vahvaa Suomalaisuutta ei ole havaittavissa :D Hänen kylään tullut ystävänsä on myös samaan tapaan puoliksi Suomalainen ilman kielitaitoa. Molemmat muistaa mitä suomalaisia juttuja mummu on leiponut kotona ja meidän host äiti tekikin mummunsa ohjeella pullaa ja karjalanpiirakoita. Toisen puolisuomalaisen kotona joululeivonnaiset oli se tuttu juttu. Niin hauska jutella leivonnaisista suomalaisilla nimillä, ne kun ovat ainoa asia mitä nämä tyypit osaa suomeksi! 

Aamulla oli pullataikina kohoamassa ja käytin siitä puolet munkkien paistoon.

Paistoin viime vuonna ekaa kertaa munkkeja ja ne meni ihan plörinäksi. Vähän jännitti nyt "suurelle yleisölle" paistaa, mutta hyvinhän se meni!

Eetu hoiti sokeroinnin!

Myös sima oli lopulta tarjoilukunnossa. 7 päivää sen kanssa taistelin mutta hyvää tuli lopulta!

Kaikenkaikkiaan meillä oli siis karjalanpiirakoita ja munavoita, pullia, munkkeja ja simaa. Hyvin saatiin ruokittua 6 aikuista ja kahdeksan lasta. Lopuksi maisteltiin vähän salmiakkia :) Hyvää oli ja kaikki tykkäsivät kaikesta! Vain serpentiinit ja vappupallot puuttui.

Täällä ollaan edelleen!

Hei, elossa ollaan edelleen hiljaisuudesta huolimatta! Mulla on ollut paljon vapaita ihme pyhien ja muiden takia, en muista millon viimeksi työskentelin täydet 5 päivää :D En valita

Suunnattiin yhtenä vapaapäivänä ihanaan waterfronttiin ihan vain makoilemaan ja Eetu löysikin heti joukkuekaverin sieltä pallottelemassa

Tänne on keskustasta ihan kivenheitto tälläistä siltasysteemiä pitkin. Ja vitsi mitkä näkymät!

Torstaina aukesi Mindil sunset markets eli siis marketit Mindil-nimisellä rannalla auringonlaskussa. Nämä järjestetään kuivalla kaudella joka torstai ja sunnuntai ja minä ja Eetu pidetään marketeista tosi paljon! Nämä kyseiset markkinat onkin tosi suositut ja odotetut.

Aluksi kun oli vielä valoisaa, kierrettiin koko hässäkkä. Oli meinaan iso!! Ruokakojua toisen perään ja toisella markkinakäytävällä oli myytäviä juttuja kuten Australialaisia käsitöitä ja koriste-esineitä.

Hirveässä nälässä oli tosi vaikea päättää mitä sitä sitten söisi! Otettiin molemmat jotkin kreikkalaiset pitaleipä jutut, vähän oli pettymys mutta onhan tässä vielä monet markkinat edessä ;) Tietystihän syötiin rannalla auringonlaskussa

Markkinat päättyi ilotulituksiin jotka katseltiin lautan katolta matkalla kotiin :)

Mulla on enää ensi viikko jäljellä au pair hommia, mutta toinen työ on jo plakkarissa. Heitin tänään ensimmäisen vuoron tosi kiireisessä kahvila/ravintolassa kitchen handina. Periaatteessa siis tiskaan yli 7 tuntia ilman yhtäkään taukoa mutta ainakin mulla on työ :D

Territory Taste

Kun Darwiniin tulo varmistui, alettiin heti Eetun kanssa etsiä netistä että mitäs kaikkea tapahtumia täällä on. Molemmat huudahti heti että tonne me mennään, kun huomattiin Territory Taste festival joka on siis ruoka- ja viinimessu. Ei tietenkään mitään lippuja hommattu vielä, kun sitten vasta lähempänä. Noh muutama viikko sitten perheen äiti sanoi kyseisenä lauantaina olevan perheen isän syntymäpäivä, joten jos voisimme Eetun kanssa vahtia lapsia la illasta seuraavaan aamuun ja palkaksi hän ostaisi meille lauantai-liput kyseiseen tapahtumaan. No tottakai!

Oltiin siis lauantai päivä messuilemassa aamu kymmenestä asti. Paikalla oli paikallisia ravintoloita ja baareja edustettuna ja jokaisella oli tarjolla muutama annos, jotka maksoi max. 12 dollaria. Lisäksi oli muuta näytteillepanoa ruokailuun ja ruuanlaittoon liittyen, sekä maistiaisia.

Oli huippukokkien ruuanlaittonäytöksiä, kilpailuja ja äänestyksiä kuten tämä kakkukilpailu alapuolella. Vau !!

Itse päätin syödä paikallisesti pyydettyä Snapperia (en löydä suomennosta kalalajista, mutta muistutti maultaan ahventa.) hampurilaisen välissä. Jälkkäriksi Lady Gaga muffinssi jossa oli päällä sitruunamarenkia, popcornia ja kinuskikastiketta. Eetu otti paikallista kala-rapu keittoa ja saksalaisen makkarasämpylän (en kyllä yhtään muista sen nimeä!) ja aivan tajuttoman hyvän salt caramel leivoksen. Vitsit se oli kyllä hyvää terv. söin varmaan puolet :D

Ulkona oli siisti patio meri-näköalalla baareineen päivineen ja klubimusiikki pauhasi heti klo 10 aamulla. 

Kaikenkaikkiaan koko homma oli ihan jees. Olisin toivonut ravintoloihin kasvisvaihtoehtoja ja vähän halvempia hintoja annoksiin nähden.