First.

Huh Blogger pitkästä aikaa... Pitää vähän verestää tätä kirjoittelutaitoa, kun ei ole pitänyt hetkeen blogiin naputtaa. Tässä on kyseessä siis matkablogi, vaikkakin se muuttuu varmaan aika nopeasti ihan tavalliseksi höpöttely-lifestyle jutskaksi, tuleehan Australiasta tavallaan meidän koti eikä niinkään matkakohde ! Ollaan siis poikaystävän kanssa lähdössä ainakin vuodeksi Australiaan working holiday viisumilla. Tän viisumin idea on se, että se on voimassa päivälleen vuoden. Sen aikana saa mennä ja tulla maahan niin monta kertaa kuin tykkää ja sen kanssa saa tehdä töitä (pienin ehdoin) vaikka ei varsinainen työviisumi olekaan. Siinä on myös ehtoja toisen samanlaisen viisumin ansaitsemiseen. Esim. jos paiskii farmihommia, poimii hedelmiä (tai muuta kevyttä ja helppoa) ansaitsee myös toisen vuoden viisumin.

Näin aluksi että saadaan tää kiusallinen ensimmäinen blogiteksti ulos niin vähän tietoa ketä täällä kirjoittaa;

- 20v jo Turkulaistunut Porilainen.

- Alunperin viittomakielen ohjaaja ja sen jälkeen vähän asumispalvelutyöntekijää ja koulunkäynnin ohjaajaa.

- Ruoka on se mun juttu. Oikeesti. Ruoka on hyvää ja sen tekeminen vasta kivaa onkin ! Yks suurimmista odotuksista reissussa on hyvä, värikäs ja tuore safka. (Ja lupaan, että ruuasta tulee olemaan kuvia. Paljon kuvia.)

- Treenaaminen on myös kivaa, mutta tässä jutussa on ollut pari (ja vähän lisää) muuttujia. Jos siellä auringon ja lämmön voimalla pääsisi taas ottamaan itseään niskasta kiinni!

- Mulla oli vakituinen duunipaikka, mutta irtisanouduin sieltä tän reissun takia.

- Mä en tiedä vielä yhtään mikä musta tulee isona. Sen takia tää reissu oli ihan täydellistä ottaa tähän väliin, sillä haluan opiskella vielä lisää. Se opintojen kohde nyt vaan on vielä auki..

- Myös se, että meillä ei ole tällä hetkellä mitään sitoumuksia täällä Suomessa. Ollaan ihan vapaita lähtemään niin miksi ei ?

- Kyllä. Jännittää ja pelottaa.

- En olis pari vuotta sitten todellakaan uskaltanut lähteä tähän juttuun mukaan. Sain kuitenkin vähän harjoitusta Sloveniassa työssäoppimassa ollessani ja se kaipuu ulkomaille on ollut mussa aina. Mä tiedän, että tää tulee olemaan niin elämää mullistava kokemus, että sitä ei voi verrata ikinä koskaan milloinkaan mihinkään muuhun.

- Entäs ne vastoinkäymiset? Niin että Suomessako niitä ei tulisi ja Suomessa elämä ois ruusuilla tanssimista koko loppuelämän? Niinpä.

Ei varmaan tähän väliin enempää. Blogin oikeasta reunasta(--->) voi laittaa sähköposti-vahdin päälle, jolloin saat ilmoituksen sähköpostiisi aina, kun olen tehnyt uuden blogi-postauksen. Mua voi seurailla myös facebookissa sekä instagramissa ja snapchatissa nimellä sinissusanna. Lentokone starttaa vasta parin viikon päästä joten onnea ja menestystä vaan kaikille tähän nyt alkaneeseen Suomen talveen.

Cheers,
Sini